Päivien viemää

Kesällä harrastimme paljon ulkoilua, uimista, reenausta ja on sitä pari tapahtumaakin käyty lävitte. paria päivää ennen oulun näytelmää, Tete kävi mätsäilemässä ittensä PUNAISTEN ryhmäkilpailun 4:nneksi. Sitten Oulun näytelmässä sitten oltiin PEK 2 ja KP. Ei siinä mitään Tete esiintyi todella hienosti ja sai hyvän arvostelun, joten tosi tyytyväisiä olemme. :) Hieno likka.


Kuva: Minnis

Sitten viikon päästä matkasimme etelään päin kohti Espoota, erkkariiin ja RM tokoihin. Lauantaina seiskalta sitten aloiteltiin tokoissa, ja Hymy tokoili ittelleen hienon ja ensimmäisen ykköstuloksensa. <3 Ongelmaksi muodostui estehyppy, jota ei sitten keretty harjotella pomminvarmaksi ja ohjaaja ei tajunnut sitä kaksoiskäskyä käyttää; ois saanu edes pienet pisteen rippeet. Todella tyytyväinen olen koiraseen <3 , muutenhan se rivi olikin aika meirea. :) Vielä on syksyksi pari koetta, joihin ajattelin yrittää.



Tokojen jälkeen oli vuorossa erkkari ja pennut ekaksi. Tete esiintyi pipsan ohjastamana hienosti ollen taas PEK 2 . Sen jälkeen sitten vietimme kivaa kesäpäivää kera Hiron omistajineen ja muiden mukavien immeisten. :) Oli mukava käydä kahtellee vähän maailmaa, ja tavata niin uusia ja vanhojakin tuttuja. :) Toki ihQua oli nähä pari Teeteen sisarusta. Iloksemme saatiin majoittautua, Annamarin, Taon ja Pepin luokse. Kiitoksia vaan. Kyllä viikonloppu oli hieno ja yksi kesän hienoimmista. Junalla kulkeminenkin sujui tytöiltä hienosti, Tete varsinkin otti rennosti. Tulo matkankin yö junassa, tyyppi kömpi pasilan asemalla penkin alle ja siellä se nukku koko yheksän tuntia, ja herätellä sen sai sitten Ouluna semalla. :D



Erkkarin jälkeisellä viikolla sitten Atso otti ja lähti porukoittensa kanssa etelään, ihan asutelemaan. Kova on ikävä nallen poikaa, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Kyllä kukaan muu ei punge väkisin syliin istumaan rapsutettavaksi. Kenenkään muun kanssa ei tarvii taistella maailman tappiin asti lelun kuninkuudesta. Kukaan muu ei katso haastavasti silmiin, kun keskustellaan kuka seuraa ketäkin tokokentillä. Kukaan muu ei tuu ruuastaa kiittämään sipaisemalla kättä kuonollaa. Kukaan muu ei pese korvia yhtä tarkasti hellyyttä osoittaessaan. Ei se on vaan iso pieni nallen poikani <3 .



Samalla koirapoika jäi varhaise eläkkeelle harrateluista, kun onhan se vähän vaikea reenata pitkällä välimatkalla. Kovasti oli toiveissa saaha se tokon alokasluokasta ykkönen ja että pääsis avoimeen luokkaan asti, kun ne liikkeet sinne asti tuli opetettua. Ehkä sitten joskus veteraani-iässä. :D Hymyllä on myös kova ikävä, huomaa siitä, kun kovasti on entiseen Atsolaan menossa ja ihmettelee, kun matka käy toiseen suuntaan. Joka kerta se toiveekkaana katsoo sinne ja joka kerta se toivo sammuu. Onhan Atso myös sen oma nallen poika.



Mutta tiedän että Atsolla on kaikki hyvin ja kyllähän sitä välillä tullee nähtyä. Mutta ei niin usein kun ennen. Onneksi on nuo kaksi tyttöä jotka pitää väkisinkin maijan mielen iloisena.



Elokuun puolessa välissä sitten Maija ja Teetee lähti briardien syysleirillä, Kirpun ja Kirsin kanssa. Surku oli kun Hymynen aloitti justiisa 1.5 viikkoa aikasemmin juoksunsa, joten neiti joutui jäämään kotihin. Mutta Mimo se piti neidistä niin hyvä huolta että ei tarvinnu murehtia. Vaikka oishan se ollu ihanaa ottaa Taskukoiranenkin mukaan. Ja huomasin, että oli meijän ensimmäinen yö erossa. Ottihan se vähän koville. Sitä ollaan sitten kirjaimellisesti kolme vuotta pällistelty toisiamme joka päivä. :) Mutta kuitenkin Teetee vietti mukavaa leiri elämää mukavassa seurassa, upeissa maisemissa ja maastoissa paljon reenaille. Oli taas kyllä upeaa olla mukana. Kiitos kaikille opastaneille ja jälkien tallaajille ja kanssa reenaajille! Ja ens syksynä sitte uudestaan! :)



Kesän aikana teetee on saanut pari uutta kaveria, Valo unkarilaisen Vizslaaja on yks parhaista ikinä. <3 Tetestä paras leikki ikinä on se että saa juosta eellä ja painia niin sydämmensä kyllyyestä. Eli kavereidenkin pittää olla sitten vankkarakenteisia. ;)



Maija sitten perusti tytöille reeniblogin joka toivottavasti päivittyy useimmin. Se on muistamisen ja kehityksen seuraamiseen. Ja tosiaan pohtimiseen. Kesän reenailut on mennyt hyvin, Teten kanssa väännetty jälkee ja leikkimisiä ja siinä sivussa tottista. Hymykin on pari jälkeä tehnyt vaihtelevalla menestyksellä, mutta Tottis mennee ihanasti. <3 Vaikka tosi teknillisesti on vielä hommaa... paljonkin.



Muuten siis kesä on mennyt nautiskellen, kahlaillen, uiden, juosten ja kavereiden kanssa leikkien ja ihmetellen. Kesä on ihanaa, mutta syksy on vielä ihanempaa, ja sitä eletään nyt. :)